tiistai 7. maaliskuuta 2017

Shakshuka



Meillä syötiin shakshukaa jo ennen kuin se oli cool, mutta uskookohan sitä kukaan, kun nyt vasta julkaisen reseptin? Shakshuka on peräisin Afrikan pohjoisosista ja koostuu mausteisessa kasviskastikkeessa hyydytetyistä munista. Valmistusastiaksi tarvitaan mielellään valurautainen paistinpannu ja pannun päälle sopiva kansi. Kuvan shakshukassa on päällä vielä raastettua juustoakin, vaikka se ei taida perinteisimmillään ruokaan kuulua. Yrtit pinnalla ovat basilikanlehtiä, joita sattui kotona olemaan, mutta persilja ja korianteri ovat yleisempiä.

Shakshuka (2 annosta)
(Alkuperäinen ohje)

½ iso tai 1 pieni sipuli
1 paprika
1-2 valkosipulinkynttä
1 chili (voit käyttää myös kuivattua chilijauhetta tai -rouhetta)
1 rkl oliiviöljyä
200 g tomaattimurskaa
1-2 rkl tomaattipyrettä
1 tl juustokuminaa
1 tl paprikajauhetta
suolaa
pippuria
4 munaa
yrttejä maun mukaan

Silppua sipuli, paprika, valkosipuli ja chili. Kuumenna oliiviöljy pannulla, ja paista kasviksia siinä n. 5 minuuttia, kunnes ne pehmenevät. Sekoita joukkoon tomaattimurska ja -pyre ja mausteet. Kypsennä toiset 5 minuuttia tai vähän yli. Nestettä pitäisi haihtua niin paljon, että kastike pysyy hieman kasassa eikä leviä täysin tasaiseksi. Maista kastiketta, ja lisää tarvittaessa mausteita. Tee kastikkeen pintaan neljä syvennystä, ja riko munat niihin. Laita kansi päälle, ja anna kypsyä 10-15 minuuttia. Ripottele pinnalle yrttejä ja nauti vaalean leivän kanssa.

Blinit



Teimme tänä vuonna ensimmäistä kertaa elämässämme blinejä. Suunnitelmissa ne ovat olleet ennenkin, mutta uskallusta ei ole löytynyt. Luulin, että blinit eivät onnistuisi ilman juuri niitä varten tehtyä blinipannua. Olin väärässä, sillä tavallisella valurautapaistinpannulla tuli oikein hyviä. Blinit eivät levinneet hallitsemattomasti, vaikka paistopinta oli isompi kuin sen oikeaoppisesti kuuluisi olla. Ei siis tarvitse ostaa tilaa vievää härpäkettä, jonka ainoa tarkoitus on tehdä kerran vuodessa valmistettavasta ruokalajista nätimmän näköinen.

Blinit
(Alkuperäinen ohje)

4 dl maitoa
30 g tuorehiivaa
200 g tattarijauhoa
200 g vehnäjauhoa
½ tl suolaa
2 munaa
2 dl olutta
reilusti voita paistamiseen

Lämmitä maito n. 30 asteiseksi. Murenna hiiva maidon joukkoon ja sekoita niin kauan, että hiiva liukenee. Sekoita isommassa kulhossa jauhot ja suola keskenään. Erottele munien keltuaiset valkuaisista. Huolehdi siitä, että valkuaiset tulevat täysin puhtaaseen kulhoon, eikä niiden joukkoon saa joutua yhtään keltuaista. Laita ne jääkaappiin odottamaan. Sekoita jauhojen joukkoon maidon ja hiivan seos ja keltuaiset. Sekoita huolellisesti, ettei taikinaan jää jauhoklimppejä. Lisää tämän jälkeen 1 dl olutta. Peitä taikinakulho kelmulla ja anna taikinan nousta lämpimässä paikassa kahden tunnin ajan.

Kun taikina on kohonnut kaksi tuntia, vatkaa aiemmin erottelemasi munanvalkuaiset vaahdoksi. Sekoita taikinaan ensin toinen desilitra olutta, ja sen jälkeen valkuaisvaahto. Sekoita varovasti, etteivät kuplat sen enempää oluessa kuin valkuaisvaahdossakaan hajoaisi. Anna taikinan levätä tämän jälkeen vielä 20 minuuttia.

Kirkasta voi paistamista varten: sulata voi pienessä kattilassa, ja kaada varovasti keltainen osa toiseen astiaan niin, että vaalea sakka jää sulatuskattilaan. Kirkastettu voi kestää kuumempaa lämpötilaa kuin voi, jossa on sakka mukana.

Kuumenna paistinpannu, ja kaada sille kirkastettua voita. Annostele kuumalle pannulle kauhallinen blinitaikinaa. Anna blinin paistua, kunnes sen pintaan nousee kuplia. Käännä blini lastalla ja paista toinenkin puoli.

Tarjoa blinien kanssa esimerkiksi smetanaa, hapankaalia, kylmäsavulohta, mätiä, punasipulia ja suolakurkkua.

torstai 12. tammikuuta 2017

Turkkilainen lammasleipä



BBC Good Food -lehdestä löytyi tällainen hyvännäköinen piirakka. Litteän leivän päälle tehdään lampaanlihasta mausteinen täyte. Alkuperäisessä ohjeessa liha jauhetaan jauhelihaksi, mutta itse pidän enemmän ohuiksi leikatuista suikaleista, joten teimme pienen muutoksen ohjeeseen. Granaattiomenasiirappia olen löytänyt ihan K-Supermarketista, mutta jos et löydä sitä valmiina, voit keittää itse siirappia granaattiomenan mehusta ja sokerista. Siirapin pitäisi olla aika paksua rakenteeltaan. Ohjeesta tulee uunipellillinen melko ruokaisaa piirakkaa.

Turkkilainen lammasleipä

Taikina:
1 tl kuivahiivaa
2½ dl vettä
400 g vehnäjauhoa, tarvittaessa vähän enemmän
1 tl suolaa
öljyä

Lämmitä vesi pienessä kulhossa hieman kädenlämpöä lämpimämmäksi. Sekoita hiiva siihen. Anna veden ja hiivan seoksen seistä 5-10 minuuttia, jolloin seos alkaa kuplia. Sekoita jauho ja suola keskenään isommassa kulhossa. Voit käyttää tässä myös yleiskonetta, jossa on taikinakoukku. Kaada hiivaseos jauhojen joukkoon, ja sekoita kädellä tai koneella. Jos taikina tuntuu liian tahmealta, lisää pari ruokalusikallista jauhoa. Vaivaa taikinaa 12 minuuttia käsin, koneella vähän lyhyempi aika (alkuperäisessä ohjeessa 8-10 minuuttia; itse tein käsin). Öljyä taikina joka puolelta, pane se kulhoon ja peitä. Anna taikinan kohota lämpimässä paikassa 2-4 tuntia. Taikinan pitäisi kasvaa kaksinkertaiseksi.

Täyte:
500 g lampaanlihaa
1 rkl oliiviöljyä
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 tl kuivattuja chilihiutaleita
2 tl juustokuminaa
2 tl kanelia
suolaa ja pippuria
4 rkl tomaattisosetta
400 g kokonaisia tomaatteja (säilykepurkki)
4 rkl granaattiomenasiirappia

Leikkaa liha ohuiksi suikaleiksi. Silppua sipuli ja valkosipuli. Kuumenna oliiviöljy isossa paistinpannussa. Paista sipulia ja valkosipulia öljyssä 10 minuutin ajan. Lisää liha, ja paista edelleen 5 minuttia, jotta liha ruskistuu. Lisää täytteen muut ainekset, riko tomaatit, ja sekoita. Kypsennä vielä 5 minuuttia.

Lisäksi:
2 pientä punasipulia
50 g pinjansiemeniä
100 g fetajuustoa
2 rkl silputtua persiljaa
50 g granaattiomenan siemeniä

Pane uuni hyvissä ajoin kuumenemaan 240 asteeseen ja pelti valmiiksi uuniin. Leikkaa punasipuli ohuiksi suikaleiksi. Levitä taikina uunipellin kokoiseksi levyksi leivinpaperin päälle. Levitä taikinapohjalle lihatäyte ja ripottele päälle punasipuli, pinjansiemenet ja murennettu feta. Siirrä leipä varovasti kuumalle pellille, ja paista sitä uunissa 10-15 minuuttia. Ota leipä uunista ja sirottele päälle lopuksi persilja ja granaattiomenan siemenet.

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Filotaikinasta

Baklava. Yllättävän maukasta!
Tuli tehtyä ensimmäistä kertaa baklavaa libanonilaisen aterian jälkiruuaksi. Filotaikinan käyttöön on pieni kynnys siinä, että koko paketti on sulatettava kerralla, joten pientä määrää on mahdotonta saada tehtyä. Taikinan on annettava sulaa täysin, sillä jos kääröä yrittää avata jäisenä, se murtuu. Taikina tosin säilyy sulatettuna viikon. Niinpä pakkauksen toisen puolikkaan voimin jatkoimme kreikkalaishenkisesti spanakopitan merkeissä. Samalle aterialle näitä en välttämättä suosittelisi, ellei sitten osana laajempaa menua.

Baklava

10 levyä filotaikinaa
n. 50 g voita

Sokerisiirappi:
200 g sokeria
2.5 dl vettä
muutama tippa ruusuvettä

Täyte:
250 g pähkinöitä (perinteisimmin pistaasipähkinöitä)
80 g sokeria

Valmista täyte rouhimalla ja sekoittamalla pähkinät ja sokeri tehosekoittimessa. Laita sokerisiirappia varten sokeri ja vesi kattilaan ja kuumenna pienellä lämmöllä sekoittaen kunnes sokeri on liuennut. Lisää sitten lämpöä ja kuumenna siirappi kiehuvaksi. Keitä sekoittamatta kunnes koostumus on paksuuntunut siirappimaiseksi. Lisää mausteeksi hieman ruusuvettä. Anna siirapin jäähtyä hetki. Kuumenna uuni 180 asteeseen. Sulata voi. Levitä neliskulmaisen uunivuoan pohjalle ensimmäinen filotaikinalevy. Sivele sen päälle voita, ja levitä päälle toinen taikinalevy. Jatka näin viiteen taikinalevyyn asti. Levitä pähkinä-sokeriseos viidennen taikinalevyn päälle. Kaada siirappi pähkinöiden päälle. Levitä täytteen päälle toiset viisi taikinalevyä voidellen levyt samoin kuin täytteen alla olevat levyt. Leikkaa reunoille jäävät ylimääräiset taikinariekaleet pois. Leikkaa baklava vinoiksi ruuduiksi ennen paistamista. Tämä on ehdottoman välttämätöntä, sillä taikina rapeutuu niin, ettei paistetun pinnan leikkaaminen onnistu. Paista baklavaa uunissa 30 minuuttia. Anna jäähtyä muutama minuutti ennen nauttimista.

Spanakopita (12 kpl)

Täyte:
puolikas sipuli
1 valkosipulinkynsi
oliiviöljyä
250 g babypinaattia
puoli sitruunaa (kuori ja mehu)
yrttejä maun ja saatavuuden mukaan (meillä oli persiljaa ja minttua)
100 g fetajuustoa
2 munaa

Voiteluseos:
n. 25 g voita
n. 2 rkl oliiviöljyä
1 laakerinlehti

filotaikinalevyjä (anna sulaa täysin pakkauksessaan jääkaapissa tai huoneenlämmössä)

Tee ensin täyte: Silppua sipuli ja valkosipuli. Huuhtele pinaatti. Raasta sitruunasta kuorta noin ruokalusikallisen verran, ja purista mehut puolikkaasta sitruunasta. Kuumenna oliiviöljy kattilassa, ja paista siinä ensin sipulia. Kun sipuli on hieman ruskistunut, lisää joukkoon valkosipuli, sekoita, ja lisää heti perään myös pinaatti ja sitruunan mehu ja kuori. Kypsennä seosta niin kauan, kunnes pinaatin väri on tummunut ja neste haihtunut. (Sulata tässä vaiheessa voi alempana olevan ohjeen mukaan.) Siirrä pinaattiseos kattilasta toiseen astiaan, jotta se jäähtyy nopeammin. Valuta samalla pois mahdollinen ylimääräinen öljy. Sekoita pinaattiin silputut yrtit ja murennettu feta. Sekoita täytettä ja anna sen jäähtyä muutaman minuutin ajan. Sekoita sitten joukkoon munat.

Sillä aikaa kun pinaatti kypsyy, valmista voiteluseos: Laita pieneen kattilaan voi, oliiviöljy ja laakerinlehti. Kuumenna rasvaseosta miedolla lämmöllä, kunnes voi sulaa. Pidä lämpimänä, mutta älä kuumenna niin paljoa, että voi kiehuisi. Varaudu sulattamaan lisää voita, jos alkuperäinen määrä ei riitä koko taikinamäärän voiteluun.

Kun täyte on valmis, avaa taikinapakkaus ja levitä taikinalevyt pöydälle. Leikkaa levyt tarvittaessa puoliksi, jos ne ovat liian isoja käsiteltäviksi kokonaisina. Levitä yksi levy leikkuulaudalle, ja sivele sille tekemääsi voiteluseosta. Nosta päälle toinen levy, ja voitele taas. Levitä päälle vielä kolmas kerros, ja voitele. Leikkaa näin muodostettu kolminkertainen taikinalevy n. 10 cm leveiksi ja 30 cm pitkiksi kaistaleiksi. Laita kunkin kaistaleen toiseen päähän lusikallinen täytettä. Käännä taikinakaistaleen kulma kolmiomaisesti täytteen päälle. Kääntele täytettä aina taikinakaistaleen toiseen päähän asti, kolmion muoto säilyttäen. Tässä videossa näytetään taittelutekniikka. Toista sama muille taikinakaistaleille. Asettele kolmiot uunipellille leivinpaperin päälle, ja siirry seuraaviin taikinalevyihin. Paista kolmioita 200-asteisessa uunissa 20-25 minuuttia.
Spanakopita heti paistamisen jälkeen.

lauantai 24. syyskuuta 2016

Piripirikana



Piripirikastike on Portugalista peräisin oleva maustekastike ja marinadi, jota käytetään useimmiten kanan maustamiseen. Oikeaoppisia piripirichilejä voi olla vaikea löytää Suomesta, mutta joissakin kaupoissa myytävät Rawit-chilit vaikuttaisivat suunnilleen saman kokoisilta. Tulisuusasteeltaan ne saattavat olla hieman tulisempia. Jos tulisuus tuntuu liialliselta, sitä voi yrittää säätää käyttämällä osittain miedompia chililajikkeita. Huomaa kuitenkin, että jos teet kastikkeesta kovin mietoa, sen muut maut tulevat enemmän esiin, ja tällöin etikkaisuus saattaa häiritä. Näin kävi meille ensimmäisellä yrityksellä, kun teimme kastikkeen tavallisista pitkistä chileistä. Väkevämmät toimivat paremmin.

Piripirikastike (2 - 4 annosta)
(alkuperäinen ohje: BBC)

6-12 tuoretta chiliä
1 rkl silputtua valkosipulia (n. 2 isoa kynttä)
1 tl suolaa
½ tl oreganoa
½ rkl paprikajauhetta
1 dl oliiviöljyä
½ dl punaviinietikkaa

Kuumenna uuni 180 asteeseen. Lado chilit kokonaisina uunivuokaan, ja paahda niitä uunissa 10 minuuttia. Ota chilit vuoasta, ja paloittele ne karkeasti, muutamaksi palaksi. Pane chilit pieneen kattilaan ja lisää joukkoon kaikki muut ainekset. Kuumenna seos kiehuvaksi ja keitä 2-3 minuuttia. Ota kastike pois lämmöltä, ja anna sen jäähtyä hetki. Kun seos on jäähtynyt sen verran, että  voit turvallisesti käsitellä sitä, kaada se sauvasekoittimen tai tehosekoittimen kulhoon, ja soseuta.

Käytä osa kastikkeesta kanan marinointiin, ja säilytä loput erikseen. Levitä kastiketta joka puolelle kananpaloja. Anna mielellään marinoitua tunnista vuorokauteen jääkaapissa. Laita sitten kana marinadeineen uuniin kypsymään. Jos käytät koipireisipaloja, kypsennä niitä 200-asteisessa uunissa tunnin ajan. Tarjoa loput kastikkeesta lisukkeena, jolla jokainen ruokailija voi maustaa oman annoksensa makunsa mukaan.

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Mitä Teneriffalla kannattaa syödä


Aikani Teneriffalla on nyt ohi. Syksyllä 2013 alkanut työsuhteeni Kanarian astrofysiikan instituutissa päättyi vuoden lopussa, ja tällä hetkellä ei ole seuraavaa työpaikkaa tiedossa. Olen siis palannut Suomeen hieman yli kahden vuoden Kanarian-matkan jälkeen. Suosittuna lomakohteena Teneriffan ruokatarjonta ehkä kiinnostaa monia, joten ajattelin antaa muutamia vinkkejä.

Kokemukseni perustuvat lähes yksinomaan Santa Cruzin ja La Lagunan kaupunkien tarjontaan. Näistä kaupungeista sekä pienemmistä kylistä löytää aidon kanarialaisen elämän ja ruuan. Saaren eteläosan turistikohteet (Los Cristianos, Las Americas ja Costa Adeje) ovat täysin eri maailma. Kyseiset alueet on rakennettu täysin turismia varten alueeksi, jossa kukaan ei asu pysyvästi. Näin ollen monien matkailijoiden muualla maailmassa noudattama sääntö "syö siellä missä paikallisetkin" ei toimi, sillä paikallisia ei ole. (Itse en kyllä ole muutenkaan vakuuttunut tuosta neuvosta. Toimiiko se muka esimerkiksi suomalaisella maaseudulla, jossa paikalliset käyvät syömässä  ABC-huoltoasemalla?)

Teneriffan etelärannikko on täynnä hotelleja ja turistiravintoloita, joiden äärimmäisen rasittavat sisäänheittäjät häiriköivät jatkuvasti ohikulkijoita. Kelvollista ruokaa on vaikea löytää. Kahdella kriteerillä voit rajata valikoiman siihen pieneen murto-osaan ravintoloita, joissa saattaa mahdollisesti olla hyvää ruokaa:
  1. Älä ikinä mene ravintolaan, jolla on sisäänheittäjä. Jos et pääse edes katsomaan ruokalistaa ilman häiriköintiä, voit olla varma, että ruoka on huonoa. Ethän myöskään halua osaltasi tehdä tästä toiminnasta kannattavaa?
  2. Vältä ravintoloita, joilla on laaja ruokalista. Yritä löytää mieluummin vain yhteen ruokakulttuuriin keskittyvä paikka. Useimmat turistiravintolat yrittävät tarjota joikaiselle jotakin, ja lopputuloksena samalla listalla on niin intialaista ruokaa kuin pizzaakin, mutta mitään ei osata tehdä oikein.
Valitettavasti voit joutua kävelemään noin sadan ravintolan ohi ennen kuin löydät ensimmäisen, joka täyttää edes nämä perusehdot. Onnea matkaan! Suosituista turistikohteista Puerto de la Cruz on hieman inhimillisempi. Sielläkin joutuu vähän katsomaan missä syö, mutta surkeita ravintoloita ei ole aivan yhtä paljon kuin etelärannikolla. Kannattaa poistua rantakadulta, niin mahdollisuudet paranevat.

Kanarialainen ruoka on yleisesti ottaen todella mietoa. Mausteita käytetään varsin niukasti, ja yhtään varsinaisesti tulista annosta ei ole ainakaan itselleni tullut vastaan. Tosin kaupoissa myytävät pienet chilit ovat kokonaan syötyinä hirmu tulisia, mutta ehkä kukaan ei sitten käytä niitä siemenineen.  Myös etnisten ravintoloiden tarjonta on paikalliseen makuun sovitettua. Annoksiin ei usein myöskään sisälly minkäänlaista kastiketta, joten ruoka saattaa olla häiritsevän kuivaa. Kovin usein esimerkiksi pihvi- tai kala-annokset koostuvat isosta kimpaleesta kuivaksi kypsennettyä lihaa tai kalaa, huonolaatuisista ranskanperunoista ja yhdestä sitruunanlohkosta. Perinteiset kanarialaiset sekä espanjalaiset ruokalajit osataan kuitenkin tehdä oikein hyvin, joten niitä kannattaa suosia.

Perinteisiä kanarialaisia ruokalajeja
  • Mojo: kaksi kastiketta, paprikan makuinen punainen ja korianterilla maustettu vihreä mojo (lausutaan "moho"). Tarjotaan useimmiten suolaisessa vedessä keitettyjen papas arrugadas -perunoiden kanssa, mutta toisinaan myös muiden ruokien yhteydessä.
  • Almogrote: leivän kanssa syötävä tuorejuustopohjainen tahna. Melko voimakkaan makuinen.
  • Queso asado: paistettuja juustosiivuja, yleensä paikallisesti tuotetusta juustosta. Suosittelen ehdottomasti!
  • Garbanzas: pataruoka, jossa on kikherneitä ja sianlihaa.
  • Ropa vieja: pataruoka, jossa on kikherneitä, ylikypsää lihaa (useimmiten nautaa ja kanaa yhdessä) ja perunoita. 
  • Conejo al salmorejo: kania hyvässä mausteisessa kastikkeessa. Usein näkee myös samaan tyyliin valmistettua kanaa (pollo al salmorejo). 
  • Carne mechada: ylikypsäksi keitettyä naudanlihaa, jota on paistettu yhdessä aromaattisten kasvisten ja mausteiden kanssa. Yleinen leivän täyte. 
  • Pabellón criollo: carne mechada -lihaa, mustia papuja, valkoista riisiä ja paistettua banaania. Usein lisäksi myös paistettua munaa ja ranskalaisia (ikävä kyllä; ranskalaiset perunat ovat Teneriffalla aina kauheita).
  • Puchero: keitettyä lihaa ja runsaasti keitettyjä kasviksia, ei juuri mausteita. 
  • Gofio: ei varsinainen ruokalaji, vaan paremminkin ainesosa, jota käytetään niin suolaisissa kuin makeissakin ruuissa. Gofio on eräänlaista paahdettua jauhoa. Sitä tarjotaan esimerkiksi puchero-padan kanssa, ja yleinen jälkiruoka on gofio-mousse. Jotkut kanarialaiset syövät aamiaiseksi maitoon sekoitettua gofiota. Vain harvat muualta Kanariansaarille tulleet ihastuvat gofion makuun.
Hyviä ruokia muualta Espanjasta
  • Jamón iberico: maailman paras ilmakuivattu kinkku! Kinkku valmistetaan iberiansioista, jotka saavat tonkia syötäväkseen tammenterhoja.  Tunnetaan myös nimellä pata negra. Jamon serrano on halvempi korvike, joka valmistetaan tavallisesta tehotuotetusta siasta, ja se kelpaa kyllä arkiseen aamiaisvoileipään, mutta sellaisenaan tapas-annoksena syötäväksi sen maku on kovin vaisu.
  • Ensaladilla: perunasalaatti. Sisältää myös tonnikalaa.
  • Tortilla española: perunamunakas. Jos ei tiedä mistä tässä ruuassa on kyse, saattaa järkyttyä, sillä täsmälleen samasta nimestä huolimatta ruualla ei ole mitään tekemistä paremmin tunnetun meksikolaisen tortilla-leivän kanssa. Suosittelen kuitenkin ehdottomasti! Tortilla on myös yleinen leivän täytteenä.
  • Croquetas: friteerattuja kroketteja eri täytteillä. 
  • Gazpacho: kylmä vihanneskeitto.
  • Paella: perinteinen riisiruoka Valenciasta. Santa Cruzissa on hyvä paellaan erikoistunut ravintola Rincon de las Paellas. Monella on muuten väärinkäsitys paellan mausteesta. Niin oli minullakin. Kirkkaankeltainen väri saa luulemaan, että mausteena on kurkuma, mutta sitä tuskin tunnetaan Espanjassa. Paellan oikea mauste on kuitenkin sahrami, josta tulee vaaleamman keltainen väri. Kirkkaan värin salaisuus selviää espanjalaisen ruokakaupan maustehyllyä katsoessa: keltaista jauhemaista elintarvikeväriä on tarjolla enemmän kuin mitään varsinaista maustetta.
  • Pulpo: meritursas eli iso mustekala. Tarjotaan useimmiten yksinkertaisesti haudutettuna, mutta toisinaan myös viinietikassa marinoituna.
  • Gambas al ajillo: katkarapuja kuumassa valkosipulilla maustetussa öljyssä.
Aamiaisia ja välipaloja
  • Churros: pitkulaisia tai rengasmaisia friteerattuja munkkitaikinapötköjä. Churroja ei kannata syödä missään hotellin aamiaisbuffetissa, vaan juuri niihin erikoistuneessa churrobaarissa. Tilaa lisäksi mieluiten kuuma suklaajuoma (chocolate), joka on tavallista kaakaota paksumpaa, ja johon on erityisen hyvä kastella churroja. Jos jostain kumman syystä et kaipaa suklaapommia, voit syödä churroja myös kahvin kanssa.
  • Bocadillo on iso täytetty leipä, pulga pieni. Huomaa, että täytevaihtoehtona joissain paikoissa nähtävä "vegetal" tarkoittaa vain, että leivässä on myös kasviksia esimerkiksi tonnikalan ohella, eikä sitä, että siinä olisi pelkästään kasviksia. Kinkku- ja juustotäytteisissä leivissä ei yleensä ole mitään muuta kuin päätäytettä. Muissa, kuten kanalla, tonnikalalla, munakkaalla tai carne mechada -lihalla täytetyissä on usein myös pari tomaatinsiivua ja salaatinlehti. 
Etelän hedelmiä
  • Banaani: Kanarialla kasvatettavat banaanit ovat tavallista pienempiä ja todella aromikkaita.
  • Mangoa, ananasta ja papaijaa kasvatetaan myös ja nekin ovat makeita.
  • Chirimoya on suosikkini eksoottisemmista hedelmistä. Kypsä hedelmä tuntuu pehmeältä. Halkaise hedelmä veitsellä ja syö lusikalla vaalea hedelmäliha. Isoja mustia siemeniä ei syödä.
  • Seuraavia en niin suosittele: Mansikat eivät ole yhtä makeita kuin pohjoisessa. Pitahaya on jokseenkin mauton. Valmiiksi halkaistuna myytävät hunajamelonit maistuvat usein hieman pilaantuneelta.
Mitä Teneriffalla kannattaa juoda?
  • Zumo de naranja - vastapuristettu appelsiinimehu. Useimmissa kahviloissa on mehukone, joka puristaa mehun hedelmistä. Appelsiinimehu on usein baarin kallein tuote, mutta todella hyvää.
  • Barraquito: makea kahvijuoma, josta on kaksi versiota: perus-barraquito sisältää kahvia, maitovaahtoa ja kondensoitua maitoa, "täydellinen" näiden lisäksi 43-likööriä, kanelia ja palan sitruunankuorta. Riippuu paikasta kumman saat, jos et tarkenna. Jos haluat varmasti täyden setin, pyydä "barraquito completo", jos taas alkoholittoman, "barraquito sin licor".
  • Viinit: Kanariansaarilla tuotetaan hyviä valkoviinejä. Monet niistä ovat hedelmäisiä ja puolimakeita, mutta myös kuivempia löytyy. Kannattaa kokeilla myös Lanzaroten saarella tuotettuja valkoviinejä, joista yleisimmin saatavilla on El Grifo. Tuliperäinen maaperä antaa viinille erityisen mineraalisen maun, jota en ole havainnut oikein missään muissa viineissä. Malvasia on suosittu rypälelajike. Punaviinien osalta suosittelen mieluummin manner-Espanjasta tuotuja vaihtoehtoja, sillä suurin osa kanarialaisista punaviineistä ei ole erityisen hyviä. Espanjan parhaat punaviinit tuotetaan Ribera del Dueron laajoilla viljelmillä, ja niitä on hyvin saatavilla kaupoissa ja ravintoloissa. Joitakin yksittäisiä hyviä Teneriffalla tuotettuja punaviinejäkin on tullut vastaan, esimerkiksi alla olevassa kuvassa nähtävä 1861. Viineistä kiinnostuneelle suosittelen vierailua Casa del Vino -viinimuseossa ja kaupassa, joka sijaitsee Teneriffan pohjoisrannikolla El Sauzalin kylän ulkopuolella.  
      Casa del Vinon myymälä, jossa kissa kiipeili hurjan näköisesti pullojen ympärillä.
      •  Ron miel: hunajarommi. Hunajalla maustettu makea likööri on kanarialainen erikoisuus.
      • Olut: Kanariansaarilla tuotetaan kolmea olutmerkkiä: Dorada tulee Teneriffalta ja Reina sekä Tropical Gran Canarialta. Kaikki ovat tavanomaisia lager-oluita, ja muunlaisia ei kovin laajalti ole tarjolla. Reina on näistä oma suosikkini. Hanaoluena Teneriffan baareissa on useimmiten Dorada, ja sitä voi tilata pienen tuopin, "caña" tai ison, "jarra".
      • Kahvi: Kahvi valmistetaan espressokoneella, mutta laatu vaihtelee käytetyn kahvilaadun ja tekijän taitojen mukaan todella paljon. Café solo on musta kahvi, cortado pienen vaahdotetun maitotilkan kanssa tarjottu. Café con leche on parhaimmillaan käytännössä cappuccino, mutta huonommissa paikoissa maitoa ei valitettavasti osata tai viitsitä vaahdottaa kunnolla tai vaahto säästetään cortadoihin, jolloin café con lecheen jää vain nestemäistä maitoa.
      Mitä ei kannata syödä
      • Pihvit ja kyljykset: useimmiten kuivaksi paistettuja ja ilman mausteita.
      • Hampurilaiset: hampurilaispihvit maustetaan usein jotenkin oudosti. Lisäksi olen saanut parikin kertaa sisältä raakaa jauhelihapihviä sen tyyppisissä paikoissa, joiden hygieeniseen tasoon en niin paljoa luottaisi.
      • Ranskalaiset perunat: teollisia pakasteranskalaisia tungetaan ihan liikaa melkein joka ruokaan.
      • Carne fiesta: vähän kuin lihakeitto, paitsi että liha- ja perunapalat lilluvat veden sijaan rasvassa.

      sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

      Kevätbrunssi

      Mikä olisikaan parempi keino sopeutua aikaeroon kesäaikaan siirtymisen jälkeen, kuin yhdistää aamiainen ja lounas runsaaksi brunssiksi! Juomasuosituksena vastapuristettu appelsiinimehu sekä rose-samppanja.

      Värikkäät etikkamunat

      Alkuperäinen ohje: Epicurius. Tällä ohjeella voi maustaa ja värjätä isommankin määrän munia, kunhan on sopivan kokoinen astia. Tärkeää on, että munat saa upotettua kokonaan etikkaliemeen. Varo hengittämästä kiehuvasta etikasta nousevaa höyryä! Huomasin vasta jälkeenpäin, että liemiin olisi pitänyt laittaa myös vettä etikan lisäksi. Tuli sitten ehkä vähän tarpeettoman väkeviä munia. Hyvin maistuvat silti kalavohvelien seurassa.

      Keltaiset etikkamunat

      2 munaa
      2.5 dl etikkaa
      2 tl suolaa
      2 tl sokeria
      muutama siivu inkivääriä
      n. 1 tl kokonaisia mustapippureita
      ripaus kurkumaa

      Vaaleanpunaiset etikkamunat

      2 munaa
      2.5 dl etikkaa
      2 tl suolaa
      2 tl sokeria
      lohko punajuurta
      1 salottisipuli
      1 laakerinlehti

      Keitä munat ensin koviksi. Laita munat kylmään veteen, kuumenna kiehuvaksi ja keitä 8 minuuttia. Siirrä munat kylmään veteen odottamaan. Sekoita mausteliemen ainekset kattilassa ja kuumenna kiehuvaksi. Anna kiehua hetken aikaa, kunnes suola ja sokeri ovat liuenneet, ja ota liemi sitten pois lämmöltä. Kuori munat, ja laita ne pieneen lämmönkestävään kulhoon tai lasipurkkiin. Kaada mausteliemi päälle. Kun liemi on jäähtynyt, siirrä jääkaappiin. Anna munien maustua vähintään kolme tuntia tai yön yli.

      Vohvelit

      Alkuperäinen ohje: Fine Cooking. Alkuperäisessä ohjeessa vohvelitaikinaan sekoitetaan kylmäsavulohta, mutta muutimme ohjetta tältä osin, ja tarjosimme lohen erikseen. Näin samoja vohveleita voi käyttää myös muiden täytteiden kanssa.

      3.5 dl maitoa
      13 g tuorehiivaa (vaihtoehtoisesti 1½ tl kuivahiivaa)
      5 dl vehnäjauhoa
      2 rkl täysjyvämaissijauhoa
      ¾ tl suolaa
      2 munaa

      Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liuota hiiva siihen. Sekoita vehnä- ja maissijauho sekä suola keskenään. Riko munat erilliseen astiaan, ja sekoita ne rikki. Lisää maito-hiivaseos ja munat jauhojen joukkoon ja sekoita. Peitä taikina tuorekelmulla ja anna olla jääkaapissa vähintään kaksi tuntia. Taikinan voi tehdä valmiiksi illalla ja antaa olla jääkaapissa yön yli. Paista vohvelit vohveliraudalla juuri ennen tarjoamista.

      Kerma-tuorejuustokastike

      1.5 dl kermaa
      1 dl tuorejuustoa
      3 kevätsipulia
      suolaa

      Sekoita kerma ja tuorejuusto kulhossa, ja vatkaa niitä sähkövatkaimella, kunnes seos alkaa muistuttaa löysää kermavaahtoa. Silppua kevätsipuli, ja sekoita se yhdessä suolan kanssa kastikkeeseen. Anna kastikkeen odottaa käyttöä jääkaapissa. Tarjoa vohveleiden ja kylmäsavulohen kanssa.

      Punajuuri-vuohenjuustosalaatti

      1 punajuuri
      suolaa, oliiviöljyä ja rosmariinia punajuuren maustamiseen
      baby-pinaattia
      chevre-juustoa
      pinjansiemeniä
      oliiviöljyä
      balsamico-viinietikkaa
      hunajaa

      Kuumenna uuni 200 asteeseen. Kuori ja paloittele punajuuri. Pane se pieneen uunivuokaan ja ripottele päälle suolaa, oliiviöljyä ja rosmariinia (mieluiten tuoretta). Kypsennä punajuurta uunissa n. 20 minuutin ajan. Huuhtele pinaatti kylmällä vedellä. Paloittele juusto. Sekoita pinaatti, pinjansiemenet ja juusto tarjoiluastiassa. Asettele punajuuret päälle. Mausta salaatti hunajalla, oliiviöljyllä ja balsamicolla.

      Suklaa-avokadomousse

      1 banaani
      3 rkl kaakaojauhetta
      1 kypsä avokado
      2 rkl hunajaa
      1 tl sitruunamehua
      1 tl jauhettua vaniljaa
      2 rkl kylmää vettä

      Jäähdytä banaani ja avokado jääkaapissa tai pakastimessa ennen valmistusta. Soseuta ja sekoita kaikki ainekset sauvasekoittimella. Jaa seos jälkiruokakulhoihin, ja jätä jääkaappiin odottamaan, jos et tarjoa heti.