Chorizoa, kikherneitä ja pinaattia

Tämä ohje tulee suomalaisille luultavasti täysin väärään aikaan, sillä talvipakkasten aikaan voi olla vaikea löytää hyvää pinaattia. Ajattelin nyt silti kirjoittaa reseptin, sillä ruoka on oikein hyvää. Ehkä tähän voisi käyttää kuitenkin pakastepinaattiakin.

Chorizo-makkara ja kikherneet sopivat erinomaisesti yhteen. Käytin tällä kertaa säilöttyjä kikherneitä, mutta kuivatut käyvät myös. Liota kuivattuja kikherneitä vähintään kahdeksan tunnin ajan, ja keitä niitä sitten tunti. Tämän jälkeen herneet ovat valmiita käytettäväksi.

Ohjeen inspiraatio löytyi BBC Good Foodista, mutta ainesosien määrät eivät minulla olleet ihan samat kuin alkuperäisessä ohjeessa. Lisäksi unohdin sellerin. En toisaalta hirveästi siitä pidäkään, mutta jos haluaa, sitä voi laittaa silputtuna sekaan samaan aikaan porkkanan kanssa.

Chorizokikhernepinaattipata (2 annosta)

1 sipuli (tai puolikas isosta)
1 porkkana
n. 3 rkl oliiviöljyä
½ tl timjamia (kuivattua tai tuoreita lehtiä)
1 laakerinlehti
1 valkosipulinkynsi
n. 150 g chorizoa
ripaus kanelia
½ tl paprikajauhetta, mieluiten savunmakuista
300 g pinaattia
400 g tölkki kikherneitä
1 rkl sherryviinietikkaa

Silppua sipuli ja porkkana. Kuumenna öljy pannulla, ja paista sipulia ensin miedolla lämmöllä kunnes se pehmenee. Lisää pannuun porkkana, sekä timjami ja laakerinlehti. Jatka paistamista muutaman minuutin ajan. Lisää sitten silputtu valkosipuli ja kuutioitu chorizo. Laita mausteeksi paprikajauhetta ja hiukan kanelia. Paista jälleen muutama minuutti. Jos pinaatti on paksulehtistä lajia, keitä sitä tässä vaiheessa vedessä muutaman minuutin ajan, ja valuta. Babypinaattia tai pakastettua pinaattia ei tarvitse keittää erikseen. Lisää makkaraseokseen valutetut kikherneet, sherryviinietikka ja pinaatti. Sekoita ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria.

Yksinkertaista intialaista

Kikhernecurry (takana) ei ehkä näytä kauhean houkuttelevalta, mutta maku oli kohdillaan.

Intialaiseen ruokaan on vaikea löytää kaikkia tarvittavia eksoottisia aineksia Suomessakin, mutta täällä Teneriffalla tarjonta on vieläkin rajallisempaa. Turvauduin mausteissa valmiiseen curryjauheeseen, kun en viitsinyt lähteä metsästämään jeeraa ja korianteria. Hyvän curryn silläkin sai aikaan. Lisäsin joukkoon banaania hedelmäistä makua antamaan. Lisäksi Naan-leipää, chilillä ja inkiväärillä maustettuja paistettuja vihanneksia ja kurkkuraitaa. Raitaa varten tuli vahingossa ostettua sokeroitua jogurttia maustamattoman sijaan. Vähän makeaa tuli, mutta kyllä sitä söi. Suosittelen kuitenkin ihan maustamatonta. Kasvikset valmistin hyvin yksinkertaisesti: paistoin ensin silputtua chiliä ja inkivääriä kuumassa öljyssä, sitten lisäsin paloitellun porkkanan ja munakoison, ja kypsensin sopivaksi.



Kikhernecurry (2-3 annosta)

1 dl kuivia kikherneitä
runsaasti vettä liotusta varten
1 iso sipuli
½ dl öljyä
2 rkl curryjauhetta
2 valkosipulinkynttä
n. 1 cm pätkä inkivääriä
1-2 banaania (mieluummin vielä raaka)
n. ½ l vettä
1 laakerinlehti
suolaa ja pippuria

Muista laittaa kikherneet likoamaan n. 12 tuntia ennen ruuanlaiton aloittamista. Huuhtele herneet, ja laita ne isoon kulhoon tai kattilaan, ja täytä kylmällä vedellä. Anna liota huoneenlämmössä tai jääkaapissa yön (tai päivän) yli.

Kuori ja silppua sipuli, valkosipuli ja inkivääri. Kuumenna öljy kattilassa. Paista öljyssä ensin curryjauhetta n. minuutin ajan. Sekoita sitten joukkoon sipuli ja inkivääri. Paista hetken aikaa, ja lisää sitten valkosipuli. Paloittele yksi iso tai kaksi pientä banaania. Valuta kikherneet. Lisää sipulin joukkoon banaani ja kikherneet. Kaada päälle vettä sen verran, että ainekset juuri peittyvät. Laita mukaan kattilaan vielä laakerinlehti. Anna kiehua tunnin ajan. Tarkista välillä, ettei neste ole haihtunut kuiviin, ja lisää vettä tarvittaessa. Kun kikherneet ovat kypsiä, mausta suolalla ja pippurilla. Jos ruoka kaipaa enemmän mausteisuutta, voit lisätä myös curryjauhetta.

Kurkkuraita

10 cm pätkä kurkkua
1.5 dl paksua jogurttia
ripaus suolaa
muutama tuore mintunlehti

Pilko kurkku hienoksi silpuksi. Ripottele kurkulle suolaa. Valuta kurkkusilppua hetki, ja kuivaa se talouspaperilla. Silppua myös minttu. Sekoita jogurtti, kurkku ja minttu keskenään.

Kesäkurpitsat sinihomejuustotäytteellä

Vaikka asunnossani uuni onkin (ei mikään itsestäänselvyys täällä), yritän vältellä sen käyttöä. Uunistani nimittäin karkaa lämpöä niin paljon, että tuntuu kuin ruokaa voisi kypsentää vaikka lattialla uunin vieressä. Kun muutenkin on lämmintä, en tällaista lisälämmitystä kaipaa. Niinpä yritänkin keksiä uusia ratkaisuja ruokiin, jotka tyypillisesti valmistetaan uunissa. Ruisleipää aion silti vielä yrittää tehdä!

Lämmin tomaatti-mozzarellaleipä.

Tein jo aiemmin lämpimiä voileipiä pannulla paistaen. Se onnistui niin, että leikkasin paksuja siivuja tomaatista ja paistoin niitä pienen hetken ajan leipäviipaleitten vieressä pannulla. Kun tomaattia ei kypsennä liian kauan, ne pysyvät vielä koossa. Sitten kokosin leivät niin, että laitoin juustoa leivän ja tomaatin väliin, jolloin sekin lämpeni riittävästi molemmilta puoliltaan.

Nyt kokeilin valmistaa täytettyä kesäkurpitsaa ilman uunikypsennystä, ja havaitsin, että näin tulikin tavallista parempaa. Olen siis aiemmin täyttänyt raa'an koverretun kesäkurpitsan ja kypsentänyt sen sitten uunissa. Kun yksinkertaisesti keittää kesäkurpitsakuoren ja täyttää sen lämpimällä täytteellä, lopputulos on paljon mehukkaampi. Sinihomejuustosta sai erinomaisen täytteen.

Täytetty kesäkurpitsa.

Täytetty kesäkurpitsa (2 annosta)

1 pieni kesäkurpitsa
suolaa
1 pieni sipuli
n. 2 rkl oliiviöljyä
4 aurinkokuivattua tomaattia
1 tuore tomaatti
½ tl paprikajauhetta
muutama saksanpähkinä
100 g sinihomejuustoa
pippuria

Halkaise kesäkurpitsa ja kaiverra sen sisukset pois niin, että jäljelle jää puolen sentin paksuinen kuori. Pane kuoret kattilaan kiehumaan kypsiksi suolatussa vedessä. Silppua kuorista pois kaiverretut sisukset. Silppua myös sipuli. Kuumenna öljy paistinpannussa. Kuivaa kesäkurpitsasilppua hieman talouspaperilla, ja paista sitä ja sipulia öljyssä. Paloittele myös kuivattu ja tuore tomaatti, ja lisää ne pannuun, kun sipuli ja kesäkurpitsa ovat vähän ruskistuneet. Mausta paprikajauheella, ja anna kiehua kokoon. Muista ottaa kypsyneet kesäkurpitsankuoret pois keitinvedestään. Ne saavat hiukan kuivua ja jäähtyä. Lisää pannulla kypsyvään täytteeseen murennetut pähkinät ja sinihomejuusto. Sekoita hyvin ja anna juuston sulaa. Mausta pippurilla. Suolaa ei välttämättä kannata lisätä, sillä juustosta tulee suolaa valmiiksi. Kaada valmis täyte kesäkurpitsakuoriin ja nauti.

Kämppä Espanjassa

Tämän näköisessä keittiössä tapahtuu suurin osa seuraavien parin vuoden kokkailuistani. Olen aloittanut uudessa työpaikassa Teneriffalla. Työpaikkani on viileässä La Lagunan kaupungissa, mutta asun Santa Cruzissa lähellä rannikkoa, koska siellä on lämpimämpää. Melkoinen seikkailu edessä!

Haasteita riittää ainakin näin aluksi ruoka-asioissa, siinä missä monessa muussakin! Mies jäi oman työnsä vuoksi Suomeen, joten paitsi että ikävä vaivaa, joudun opettelemaan laittamaan pienempiä määriä ruokaa. Pari kertaa on jo tullut syötyä samaa lajia melkein koko viikko. Kuten yllä olevista kuvistakin näkyy, keittiö on pieni, ja erikoisemmat työvälineetkin puuttuvat. Myös induktioliesi on uusi tuttavuus, johon en vielä täysin ole tottunut. Osa ruuista onnistuu yllättävän hyvin, toiset taas epäonnistuvat, vaikka hallitsisin ne täydellisesti sähköliettä käyttäen.

Sitten on vielä kaupassa käynti! Kielitaito karttuu vähitellen, ja tutut raaka-aineet alkavat löytyä. Siis siinä tapauksessa, että kyseisiä aineksia ylipäätään on myynnissä. Ensimmäisen kuukauden aikana en vielä ole juurikaan uskaltautunut lähestymään kalatiskiä, sillä tarjolla olevat lajit ovat täysin tuntemattomia. Kyllä tässä joskus vielä täytyy mustekalaan tarttua!

Niin, kalatiski tosiaan löytyy pienemmistäkin kaupoista ja lihatiski myös. Ja niistä saa myös ihan oikeasti palvelua. (Olen vieläkin hiukan närkästynyt siitä, kun kesällä ennen tänne tuloani erään suomalaisen kaupan kalatiskillä ei voitu suomustaa kalaa!) Yleisesti ottaen olen kuitenkin sitä mieltä, että suomalaisilla on aivan turhaa kansallista alemmuudentunnetta ruokakauppojen valikoiman suhteen. Nettikeskusteluista kun saa sellaisen mielikuvan kuin kaikkialla muualla asiakkaille ojenneltaisiin vastapoimittuja ananaksia ja hanhia höyhenineen. No ei täällä ainakaan. Lihojen osalta tarjolla on yleisesti ihan samat sika-nauta-broilerit kuin Suomessakin. Ainoa paikallinen erikoisuus lihan osalta on kani, joka ainakin ravintoloissa on ollut oikein hyvää.

Täkäläisten kauppojen vihannesosastot ovat sekä valikoimaltaan että laadultaan aika vaatimattomia. Esimerkiksi salaatit ovat usein valmiiksi nahistuneita ja valikoimaa on vain pari lajia. Yrttejä on todella vähän tarjolla, ja ne myydään valmiiksi leikattuna. Löysin tosin paikallisesta kauppahallista myymälän, josta saa basilikaa ja timjamia ruukussa. Hedelmät sitä vastoin ovat ihan hyvälaatuisia tavallisissa kaupoissakin. Ja jos joku luuli, että einekset ovat vain suomalainen keksintö, niin miltä kuulostaisivat keitetyt perunat säilykepurkissa? Tai valmiiksi poksautetut ja värjätyt popcornit? Kaikenlaista jännittävää täälläkin näyttää olevan. Itsekin silti ilahduin tölkitetystä lihaliemestä, vaikka sen itsekin osaisin keittää. Vaatimattomassa keittiössä on kuitenkin mukava päästä vähän vähemmällä vaivalla. Lopettakaa siis se valitus. Kummallakin puolella mannerta voi syödä hyvin tai huonosti, riippuen siitä mitä sieltä kaupasta itse valitsee!

Tähän tilanteeseen sopii periespanjalainen resepti, tortilla española eli perunamunakas. Vaikka nimi on sama, tällä ruualla ei ole mitään tekemistä meksikolaisen tortillan kanssa. Tein perunamunakasta ensimmäistä kertaa, ja siihen nähden onnistuin hyvin. Perunamunakas kannattaa tehdä kevyellä paistinpannulla, jotta sen käsittely olisi helpompaa. En siis tällä kertaa suosittele valurautaa, vaan esimerkiksi keraamista pannua. Oma pannuni oli hieman liian iso, joten munakkaastani tuli melko ohut. Munakkaan kääntämisessä on hyvä varautua pieneen sotkuun. Öljy tahtoo valua lautas-pannuyhdistelmän ulkopuolellekin.

Pinta vähän kärähti, muuten hyvä.

Perunamunakas (2 annosta pääruokana)

½-1 kg perunoita
puolikas pienestä sipulista
n. 1-2 dl oliiviöljyä
4 munaa
suolaa

Kuori perunat, ja leikkaa ne ohuiksi viipaleiksi tai suikaleiksi. Silppua sipuli. Sipulin voi jättää poiskin. Kuumenna öljy pannulla. Kuullota sipulia ensin pari minuuttia öljyssä. Lisää perunat pannulle ja sekoita hyvin. Kypsennä perunoita öljyssä puolen tunnin ajan. Sekoita välillä, jotta kaikki kypsyvät. Riko munat kulhoon. Valuta perunoista öljy, ja sekoita perunat ja munat keskenään mausta seos suolalla. Kaada öljy takaisin pannuun (lisää öljyä tarvittaessa). Kaada muna-perunaseos pannulle, ja anna hyytyä keskitason lämmöllä n. 5 minuuttia. Aseta pannun päälle lautanen, ja valuta varovasti öljyä toiseen astiaan. Kiepauta pannu ja lautanen ympäri niin, että munakas jää lautaselle. Kaada öljy taas pannulle ja liu'uta munakas siihen lautaselta niin, että ensin paistettu puoli jää ylöspäin. Paista vielä 5 minuuttia toiselta puolelta.

Koristeena basilikanlehti ja sardellifile (ei välttämätöntä).

Paahtopaisti

Paahtopaisti täydellisellä kypsyysasteella. Lisukkeena tässä on peruna-kukkakaalisalaattia.

Tässä reseptissä ei ole mitään ihmeellistä. Paahtopaistiohjeen löytää lähes jokaisesta keittokirjasta. Kirjoitan tämän enemmänkin itselleni muistiin, jotta muistaisin miten paistista tulee täydellinen.

Paahtopaisti (5-6 annosta)

1 kg paahtopaisti
suolaa
pippuria
rypsiöljyä

Ota liha huoneenlämpöön noin kolme tuntia ennen ruoka-aikaa. Kun liha on ollut huoneenlämmössä kaksi tuntia, pane paistinpannu kuumenemaan liedelle. Laita öljyä pannulle. Kuumenna myös uuni 125 asteeseen. Ota liha pakkauksestaan, kuivaa se talouspaperilla, ja hiero sen pintaan suolaa ja pippuria. Ruskista lihan pinta joka puolelta (tai ainakin kahdelta puolelta käytännössä). Siirrä paisti uunivuokaan, työnnä paistin keskelle paistomittari, ja laita paisti uuniin. Kypsennä paistia uunissa, kunnes sisälämpötila mittarin mukaan nousee tasan 60 asteeseen, ei yhtään sen yli. Ota paisti uunista ja kääri se folioon. Anna paistin levätä folioon käärittynä n. 15 minuuttia. Leikkaa sitten paistista ohuita siivuja ja nauti.

Melkein liian helpot muffinssit

Leivonnaisten syöntini on pysynyt melko vähäisenä osittain siksi, että leipominen on minusta aika vaivalloista. Erityisesti syntyvän tiskin määrä häiritsee, varsinkin silloin kun tiskattavaksi tulee sitkeää ja takertuvaista taikinaa. Ei sellaiseen montaa kertaa vuodessa jaksa ryhtyä. Nyt tuli vastaan kuitenkin äärimmäisen helppo ja vaivaton muffinssiohje. Ei tarvitse vatkata jokaista ainesosaa erikseen, kuumentaa yhtä ja jäähdyttää toista, ja valmis taikinakin on sen verran liukasta, että tiskauksessa ei mene hermot. Ainekset vain sekoitetaan keskenään. Tulos on silti oikein hyvä. Hieman tosin ihmettelen sitä, mihin valkosuklaa kakuissa ja leivoksissa katoaa. Näissäkään muffinsseissa sitä ei juuri havaitse vaikka sen tietää taikinaan sekoittaneensa. Ehkä se olisi pitänyt jättää hieman isommiksi paloiksi.

Mustikka-valkosuklaamuffinssit (12 kpl)

125 g voita
4 dl vehnäjauhoja
2½ tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
1 dl sokeria
125 g valkosuklaata
1 muna
1.25 dl maitoa
1 tl vaniljaa
2½ dl mustikoita

Pane uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Sulata voi ja paloittele valkosuklaa pieniksi muruiksi. Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi taikinaksi. Mustikat kannattaa lisätä taikinaan viimeisenä, etteivät ne murskaannu sekoittaessa täysin. Jaa taikina 12 muffinssivuokaan. Kypsennä uunissa 15 minuuttia, kunnes muffinssien pinta näyttää kauniin ruskealta.

Sauce parisienne

Paistettua siikaa ja keitettyjä papuja Parisienne-kastikkeella ja parmesan-raasteella.

Sauce parisienne on hieno ja herkullinen kastike, jonka valmistus ei kuitenkaan ole kovin vaikeaa. Pohjana on vaalea peruskastike, johon lisätään lopuksi kerma-keltuaissuurus. Kalaliemestä tehtynä se sopii täydellisesti kalan kastikkeeksi, mutta kastikkeen voi tehdä myös kana- tai kasvisliemeen.

Jos kalan kypsentää keittämällä, liemen kastikkeeseen saa keitinliemestä ihan itsestään, mutta me ainakin pidämme enemmän paistetusta kalasta. Liemi on tällöin keitettävä kalan ruodoista. Osta siis kokonainen kala (esimerkiksi kuha tai siika), fileoi se, ja keitä ruotoja puolen tunnin ajan. Keitinliemen voi maustaa kokonaisilla pippureilla, sipulilla ja yrteillä, ja pelkän veden lisäksi voi laittaa myös vähän valkoviiniä tuomaan lisämakua. Toisin kuin lihalientä, kalalientä ei pidä keittää tuntikausia. Siivilöi liemi lopuksi, ja jos et käytä kaikkea heti, säilö pakastamalla sopivina annoksina. Jos haluat kastiketta kalalle, mutta ruotojen keittely tuntuu liian vaivalloiselta, korvaa kalaliemi yksinkertaisella kasvisliemellä. Älä missään tapauksessa käytä kalaliemikuutioita!

Sauce Parisienne kalalle (n. 6 annosta)

3 rkl voita
4 rkl jauhoja
3 dl kalalientä
1½ dl maitoa
2 munankeltuaista
1 dl kermaa
suolaa
valkopippuria
sitruunamehua

Kuumenna liemi kiehuvan kuumaksi. Sulata voi toisessa kattilassa. Sekoita jauhot voihin, ja kypsennä niitä muutama minuutti miedolla lämmöllä jatkuvasti sekoittaen, mutta älä anna ruskistua. Kaada liemi jauho-voiseoksen joukkoon vähän kerrallaan. Sekoita huolellisesti jokaisen nesteenlisäyksen jälkeen, ettei kastikkeeseen jää jauhokokkareita. Lisää maito liemen jälkeen. Anna kastikkeen kiehua pari minuuttia. Sekoita isossa kulhossa kerma ja keltuaiset keskenään. Kaada kastiketta kerma-keltuaisseokseen aluksi vähän kerrallaan, ja vatkaa samalla koko ajan. Varovainen lisäys estää munia kokkeloitumasta. Kaada loput kastikkeesta seokseen ohuena nauhana edelleen vatkaten, vähän samaan tapaan kuin öljy majoneesiin. Kaada valmiiksi sekoitettu kastike takaisin kattilaan. Kuumenna se kiehuvaksi ja sekoita samalla koko ajan huolellisesti. Mausta kastike suolalla, valkopippurilla ja sitruunamehulla. Muista maistaa maustaessa, että varmasti tulee sopivasti mausteita!