Viikon raaka-aine (17): Tomaatti

John Denver lauloi kotona kasvatetuista tomaateista, ja nyt minäkin sain sellaisia. En tosin omassa kodissani kasvaneita, mutta vanhempieni ja appivanhempieni kotona kuitenkin. Kelvollisia tomaatteja onkin muuten vaikea löytää, sillä kaupoissa myytävä laatu on useimmiten ala-arvoista. Matkoillani olen myös huomannut, että laatu vaihtelee yllättävällä tavalla maasta toiseen. Esimerkiksi Virossa tomaatit tuntuvat aina olevan huomattavasti parempia kuin Suomessa, ja parhaat tomaattini sain Kreetalla, kun taas yhtä aurinkoisella Maltalla laatu oli samaa puoliraakaa surkeutta kuin suomalaisessa marketissa pahimmillaan. Kyllä tomaatteja silti syötyä tulee, ovathan ne aina kuitenkin mehukkaita ja piristävän värisiä.

Meksikon intiaanit jalostivat tomaatin nykyisin tunnettuun muotoonsa. Vaikka jo ensimmäiset Amerikassa käyneet eurooppalaiset toivat matkaltaan tomaatteja, kesti melko kauan ennen kuin voittokulku alkoi. Aluksi tomaattia luultiin myrkylliseksi, mitä se raakana itse asiassa onkin. 1700-luvulla italialaiset ja espanjalaiset alkoivat syödä tomaatteja, mutta vasta 1800-luvulla sen suosio alkoi todella levitä. Pitkään niitä kuitenkin pidettiin epäterveellisinä, eikä esimerkiksi Suomessa käyttö yleistynyt ennen kuin 1900-luvun jälkipuoliskolla. Nyt huono maine on viimein karistettu, ja tomaatilla uskotaan olevan jopa sairauksia estäviä vaikutuksia.

Parhaat tomaatit nautitaan salaatissa!

Tomaatit olisi parempi poimia vasta kypsinä. Silloin ne olisivat maukkaampia. Ne kuitenkin kypsyvät vielä poimimisen jälkeenkin, joten kannattaa odotella muutama päivä ennen käyttöä, jos tomaatit eivät ole valmiiksi täysin kypsiä. Tomaatit on ehdottomasti säilytettävä huoneenlämmössä, sillä jääkaapissa ne paleltuvat. Tomaattien paras aika on kesällä ja alkusyksystä. Keväälläkin auringon valo hieman auttaa kasvihuoneissa kasvavia tomaatteja. Pimeimmän talven aikana tuoreita tomaatteja ei kannata käyttää, vaan silloin on parempi käyttää säilöttyjä. Säilyketomaatit ovatkin monessa ruuassa aivan yhtä hyviä kuin tuoreet. Kokonaisina säilötyt ovat yleensä hieman parempia kuin murska, mutta esimerkiksi kastikkeen joukossa ei eroa juuri huomaa.

Salaatteihin tomaatteja voi hyvin käyttää sellaisenaan paloiteltuna. Useimpiin lämpimiin ruokiin käytettävät tomaatit on hyvä kuoria. Kuoriminen käy seuraavasti: Leikkaa tomaatin pintaan ristiviilto. Laita tomaatti kattilaan ja kaada päälle kiehuvaa vettä. Odota minuutti. Valuta sitten kuuma vesi pois, ja kaada tilalle kylmää vettä, joka jäähdyttää tomaatin. Kuuma vesi irrottaa kuoren, ja se on helppo vetää irti ristiviillosta aloittaen. Muista myös leikata tomaatista kanta pois paloitellessasi sitä, sillä muuten kanta jää ikävän kovaksi sattumaksi ruokaan.

Tomaatit ovat monessa mukana. Ne kuuluvat salaattivihannesten parhaimmistoon. Niitä tarvitaan pizzaan ja usein niitä on pataruuissakin. Pasta tomaattikastikkeella on klassikko. Tällä kertaa päätinkin laittaa cannellonia pinaatti-kinkkutäytteellä ja tomaattikastikkeella. Tämä kastike sopii kyllä varmasti vaikka mihin!

Kastikkeeseen tulevia tomaatteja ja valkosipulia paahdetaan ensin uunissa.

Tomaattikastike
Alkuperäinen ohje kirjasta Parhaita ruokaohjeita Italia

450 g tomaatteja
2 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
rosmariinia (mieluummin tuoretta, mutta kun kaupasta ei löydy niin täytyy käyttää kuivattua)
1 rkl aurinkokuivattua tomaattia pieneksi silputtuna
tuoretta basilikaa
suolaa ja pippuria

Halkaise tomaatit kahtia. Laita tomaatit, rosmariini ja valkosipuli uunivuokaan, tomaatit leikkauspinta alaspäin. Valkosipulia ei tarvitse vielä kuoria. Ripottele päälle oliiviöljyä. Pane vuoka uuniin kuuman grillivastuksen alle 20 minuutiksi. Tomaatit alkavat tällöin tummua. Anna tomaattien ja valkosipulien hieman jäähtyä ja vedä molemmista kuoret irti. Paloittele tomaatit ja murskaa valkosipuli joukkoon. Tämä onnistuu sormin, sillä sekä tomaatit että valkosipulit ovat pehmenneet. Lisää sekaan myös hyvin hienoksi silputtu aurinkokuivattu tomaatti. Revi basilikanlehtiä paloiksi, sekoita ne kastikkeeseen ja mausta suolalla ja pippurilla.

Cannelloni valmiina.

Kinkku-pinaatticannelloni (3 annosta)

Edellä kuvattu annos tomaattikastiketta
n. 150 g kinkkua
n. 150 g tuoretta pinaattia
1 rkl oliiviöljyä
2 rkl jogurttia
n. 2 dl vastaraastettua parmesania
ripaukset suolaa, pippuria ja muskottipähkinää
cannelloniputkia (9 kpl oli sopivasti tällä kertaa)

Valmista ensin tomaattikastike odottamaan, tee sen jälkeen täyte cannelloniputkille: Silppua pinaatti karkeasti suikaleiksi. Kuumenna oliiviöljy paistinpannulla ja kypsennä pinaattia miedolla lämmöllä niin, että se pehmenee. Silppua kinkku pieniksi kuutioiksi. Sekoita kinkku, pinaatti ja puolet juustoraasteesta kulhossa. Lisää jogurttia sen verran, että täytteen rakenteesta tulee tahnamainen. Mausta täyte suolalla, pippurilla ja muskottipähkinällä. Täytä cannelloniputket täytteellä pienen lusikan avulla. Asettele putket vierekkäin sopivan kokoiseen uunivuokaan. Kaada tomaattikastike päälle ja ripottele loput juustoraasteesta kuorrutteeksi. Huolehdi siitä, että kastike peittää kaikki pastaputket, sillä ilman kastiketta ne jäävät kuiviksi ja koviksi. Kypsennä vuokaa 175-asteisessa uunissa 20-25 minuuttia. Anna vetäytyä muutama minuutti ennen nauttimista.