Tein kakun

Leipominen ei oikeastaan ole minun juttuni. Ensiksikin, leipomukset pitäisi myös syödä, enkä niin kauheasti niistä välitä. Kakusta söisin yleensä mieluummin vain kuorrutteet ja koristeet, itse kakkupohja on aika ankeaa. Pienempinä määrinä kakkukin maistuu, ja voinkin tilata palan jälkiruuaksi ravintolassa, mutta sellaista pientä määrää on mahdotonta tehdä itse. Siksi jälkiruokani ovatkin toisinaan juuri näitä kakun täytteitä, jotka ovat sellaisinaankin herkkua. Mansikat kermavaahdolla, slurp!

Toinen ongelma leivonnassa on yleinen ruuanlaittotyylini. Vaikka joskus laitan ruokia reseptien mukaankin, minulle tyypillisempää on heittää sekaan epämääräinen määrä kaikenlaista ja katsoa tuleeko hyvää. Leivontaan tämä sopii vähän huonosti. Siinä kun pitäisi mitata kaikki tarkasti. Ja siinä missä mauttomaan kastikkeeseen voi vielä lopuksi lisätä unohtuneen mausteen, epäonnistunutta leipää ei voi korjata enää paistamisen jälkeen. Nyt oli kuitenkin tehtävä kakku, koska miehelläni oli syntymäpäivä, ja syntymäpäiviin kakku tietysti kuuluu.

Kokemattomana kakuntekijänä etsin mahdollisimman yksinkertaista ohjetta kakkupohjalle. Ajatuksena oli tehdä suklaakakku. Kyllä kiitos, pidän suklaasta. Valitsin ohjeen Peter Barhamin kirjasta The Science of Cooking, sillä tieteellisesti perusteltu ohje antoi minulle lisää varmuutta. Tässä resepti kakkupohjalle:

Suklaakakku

voita ja korppujauhoja vuoan voiteluun
100 g (n. 1.5 dl) vehnäjauhon ja kaakaojauheen seosta (n. 1 dl jauhoja, ½ dl kaakaota)
5 ml (eli 1 tl) leivinjauhetta
100 g voita
2 munaa
100 g (n. 1 dl) sokeria
5-15 ml nestettä (maitoa tai vettä)

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Kakku on laitettava heti taikinan sekoittamisen jälkeen kuumaan uuniin, jotta munan proteiinit sitovat taikinan muotoonsa ennen kuin leivinjauheen muodostama hiilidioksidi karkaa ja kakku romahtaa kasaan. Voitele ja jauhota vuoka.

Sekoita jauhot, leivinjauhe ja sokeri keskenään. Sekoita jauhoseos huolellisesti voin kanssa niin, että seokselle muodostuu tasaisen ryynimäinen rakenne. Tällöin rasva estää jauhoja klimppiintymästä siinä vaiheessa kun taikinaan lisätään nestettä.

Lisää munat hitaasti ja vatkaa samalla taikinaa sähkövatkaimella. Vatkaaminen saa vehnäjauhon gluteenin muodostamaan elastisia rakenteita, jotka estävät hiilidioksidia karkaamasta. Lisää hieman nestettä, jotta taikinan rakenteesta tulee "sopivaa". Sopiva rakenne on sellainen, että taikina juuri ja juuri pysyy ylösalaisin käännetyssä lusikassa.

Levitä taikina vuokaan. Ohje on tarkoitettu 20 cm vuoalle. Itse käytin hieman isompaa, 24-25 cm vuokaa, joten kakusta tuli melko ohut. Paista kakkua uunissa n. 20 minuuttia. Vähempikin voisi ehkä riittää, sillä 20 minuuttia paistetusta kakusta tuli hieman kuiva.

Kumoa jäähtynyt kakku lautaselle, ja kuorruta se. Tästä meidän kakustamme tuli niin ohut, että halkaisu ja täyttäminen ei vaikuttanut hyvältä ajatukselta. Kuorrutimme sen levittämällä pinnalle appelsiinihilloa ja sulatetusta suklaasta ja kermasta sekoitettua kuorrutetta.