maanantai 4. huhtikuuta 2011

Viikon raaka-aine (2): porkkana

Kuten viimekertaisessa merkinnässäni totesin, porkkana ei maistunut vokissani ihan parhaalta mahdolliselta. Niitä on kuitenkin vielä jäljellä jääkaapissani, joten nyt ne voisi käyttää pois. Toivottavasti kaikki eivät maistu huonolta. hieman itäneitä ne näyttävät olevan. Siispä valitsin tämän viikon teemaruoka-aineeksi porkkanan.

Hikipedia tietää kertoa, että porkkana on vihannes, jota lumiukot käyttävät nenänään. Lumiukot alkavat onneksi viimeinkin olla mennyttä tämän talven osalta. Itselleni porkkana on kaalin ohella tärkeimpiä talvisia salaattiaineksia. Coleslaw on erityisen herkullista! Myös muut pitävät porkkanasta, sillä se on Suomen suosituin juures, jota syödään keskimäärin 9 kiloa vuodessa.

Porkkanaa on viljelty jo yli tuhannen vuoden ajan, ja nykyisen kaltainen makea ja oranssi lajike kehitettiin 1600-luvulla. Ainakin itselleni on uusi tieto, että ns. babyporkkanat eivät ole oma lajikkeensa, vaan ne ovat tavallista porkkanaa, joka on teollisesti pesty ja leikattu muotoonsa. Mitäköhän tuollaisesta prosessista syntyville jämäpaloille oikein tehdään?


Porkkanan suosio ei ole ihme, sillä sitä käytetään todella monessa ruuassa. Liemiä keitettäessä se kuuluu aina mukaan makua antamaan. Samoin porkkanaa on lähes aina pataruuissa ja keitoissa. Porkkana säilyy hyvin jääkaapissa, kun sen pitää muovipussissa, jolloin ne menettävät mahdollisimman vähän kosteutta. Porkkanoita ei saa säilyttää lähellä etyleeniä tuottavia vihanneksia tai hedelmiä, kuten omenoita tai tomaatteja, sillä etyleeni tekee porkkanoista karvaan makuisia. Olisikohan viime viikolla syömäni huononmakuinen porkkana ollut jonkin tällaisen kasviksen läheisyydessä? 


Vaikka porkkana onkin monessa mukana, se on harvemmin pääosassa. Se on ehkä vähän liian makea pääruuaksi. Ranskalaisen keittiön salaisuudet -kirjasta löytyi kuitenkin erinomainen ohje porkkanoille kerman, sipulin ja valkosipulin kanssa. Tämä porkkanapata osoittautuikin mainioksi lisukkeeksi kyljyksille.


Carottes à la concierge eli Kermainen porkkanapata (2-3 annosta)


300 g porkkanoita kuorittuna ja viipaloituna (2 isoa porkkanaa)
100 g sipulia siivuina (3 pientä sipulia)
oliiviöljyä 
1 valkosipulinkynsi
½ rkl vehnäjauhoja
2 dl lihalientä
1 dl maitoa
suolaa ja pippuria
ripaus muskottipähkinää
1 munankeltuainen
2 rkl kermaa
persiljaa 

Kuumenna oliiviöljy kattilassa ja käristä porkkanaa ja sipulia siinä miedolla lämmöllä kannen alla puoli tuntia. Älä ruskista niitä vaan pidä lämpö niin alhaisena, että kasvikset vain pehmenevät. Sekoita silloin tällöin. Lisää murskattu valkosipuli viimeisen 5 minuutin ajaksi. 


Sirota joukkoon jauhot ja sekoittele kuumalla levyllä parin minuutin ajan. Kiehauta lihaliemi erikseen ja lisää se kiehuvana porkkana-sipuliseokseen. Samoin kiehauta maito ja lisää sekin. mausta suolalla, pippurilla ja muskottipähkinällä. Alkuperäisen ohjeen mukaan olisi pitänyt laittaa myös 1 tl sokeria, mutta unohdin sen ja ruuasta tuli silti lopulta hyvää; laita jos haluat. Keitä ruokaa sitten ilman kantta n. 20 minuuttia. Nestemäärän pitäisi vähetä ja saostua. Tarkista maku. Tässä vaiheessa minulta pääsi spontaani nautinnon huokaus: Tämä on HYVÄÄ.


Juuri ennen tarjoamista ota kattila pois levyltä ja lisää kermaan sekoitettu munankeltuainen. Sekoittele hetki miedolla lämmöllä, mutta älä enää anna kiehua. Ripottele lopuksi päälle persiljasilppua.




Kuten kuvassakin ehkä näkyy, nestettä tuli vähän liikaa. Alkuperäinen ohje oli kaksinkertaiselle annokselle, ja tähän minun versiooni olisi oikeastaan tullut vain 1 dl lihalientä. Koska olen kuitenkin pakastanut lihaliemeni 2 dl annoksissa, käytin tällaisen annoksen kokonaan. Tästä huolimatta ruoka oli yhtä nautintoa! Porkkanapadan kanssa söin porsaankyljyksiä. Tässä ohje suomennettuna ja metrisiin yksiköihin muunnettuna:


Pinjansiemenillä ja yrteillä täytetyt porsaankyljykset (6 annosta)


6 porsaankyljystä (mielellään mahdollisimman paksuja)
1 dl tuoretta minttua
1 dl tuoretta persiljaa
3/4 dl tuoretta rakuunaa
3/4 dl pecorino-juustoa raastettuna
5 rkl oliiviöljyä
3 valkosipulinkynttä
1 rkl raastettua sitruunankuorta
suolaa ja pippuria
1½ dl pinjansiemeniä
6 nokaretta voita


Sekoita kulhossa yrtit, pecorino, valkosipuli, sitruunankuori, osa suolasta ja pippurista ja 3 rkl oliiviöljyä. Soseuta tämä seos sauvasekoittimella. Lisää pinjansiemenet ja pyöräytä sekoitinta vielä vähän, niin että osa siemenistä hajoaa. Leikkaa kyljyksiin viilto niin, että syntyy tasku täytettä varten. Täytä tasku yrttiseoksella ja sulje taskut hammastikuilla. Mausta kyljykset suolalla ja pippurilla. Kuumenna paistinpannu, ja ruskista kyljyksiä lopussa oliiviöljyssä muutama minuutti kummaltakin puolelta useammassa erässä. Siirrä kyljykset sitten uunivuokaan ja aseta jokaisen päälle pieni nokare voita. Kypsennä kyljyksiä 200-asteisessa uunissa 10-12 minuuttia.


 
Tein tästäkin puolikkaan annoksen, koska olen yksin syömässä. Lihasta tuli mehevää ja herkullista.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.