tiistai 6. joulukuuta 2011

Juhlan jälkeen koittaa arki (ainakin hetkeksi)

Jos edellisessä postauksessani oli kaikenlaisia huolellisesti mietittyjä ja rakenneltuja juhlahärpäkkeitä, niin tässä on sitten jotain ihan toisesta laidasta. Tätä ruokaa alkoi kuitenkin tekemään mieli, koska joku otti sen puheeksi juhlieni aikana. Kyseessä on suoranainen perintöresepti. Kun aika, raha tai viitseliäisyys on vähissä ja ruokaa pitää saada, on meidän perheessä aina syöty makaronisuttua eli punaista makaronia. Ruoka valmistuu noin kymmenessä minuutissa ja hinta on pari nakkia. Tällä kertaa juhlista jäi yli vähän kinkkua, jonka sai kätevästi käytettyä tähän.

Tuli myös mieleen, että tämä on varmaankin lähinnä sitä lohturuokaa, mitä minulle jokin ruoka voisi olla. En oikein ole sisäistänyt tuota lohturuoka-käsitettä, koska minulla ei ole tapanani syödä murheisiini. Pikemminkin tunnen, että hyvä ruoka menee jotenkin hukkaan, jos en ole hyvällä tuulella syödessäni. Mutta on tässä ainakin lapsuudesta asti tuttu maku, joka jotenkin vain miellyttää, vaikka sen ei oikeastaan "kuuluisi". Todennäköisesti kukaan, jonka elämänhistoriaan tämä ruoka ei kuulu, ei täysin näe sen arvoa. Tässä kuitenkin ohje, jos joku vaikka haluaa kokeilla. Ainakaan se ei ole vaikea.

Makaronisuttu eli Punainen makaroni

makaronia, sen verran kuin syöt
suolattua vettä makaronin keittämiseen
nokare voita
makkaraa pieneksi paloiteltuna, tilavuudessa vähän vähemmän kuin makaronia
pari ruokalusikallista tomaattipyrettä annosta kohti, HUOM: pyrettä, ei murskaa

Keitä makaronit suolavedessä. Ruskista sillä aikaa makkaraa pannulla. Kun makaronit ovat kypsyneet, kaada niistä vesi pois ja sekoita niiden joukkoon hieman voita. Lisää sen jälkeen makkaranpalat ja tomaattipyre. Sekoita huolellisesti niin, että makaroneista ja makkaroista tulee kauttaaltaan punaisia. Syö heti.

Makkara voi olla minkälaista makkaraa tahansa, mistä pitää. Myös kinkku toimii, niin kuin minulla tällä kertaa. Happaman makea tomaattipyre on tämän ruuan voimakkaimmalta maistuva ainesosa. Jos tähän käyttää tomaattia jossain muussa muodossa, ruuan olemus muuttuu täysin. Varsinkaan tomaattimurska ei sovi tällä tavalla nopeasti lopuksi ruokaan sekoitettavaksi. Pitkään keittämällä siitäkin saa hyvän kastikkeen, mutta se onkin täysin eri asia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.