Viikon raaka-aine (9): Latva-artisokka

Tutustuin taas täysin uuteen ruoka-aineeseen, jota en ole ennen kokeillut. Latva-artisokka on jonkinlaisessa huippusesongissaan keväällä, mutta satoa saadaan muinakin vuodenaikoina. Tällä viikolla ranskalaisia artisokkia oli myynnissä Kupittaan Citymarketissa, joten päätin kokeilla. Latva-artisokka kasvaa jotenkuten Suomessakin, mutta kaupasta ei kotimaista saa. Sadon onnistuminen taitaa olla liian epävarmaa kaupalliseen viljelyyn. Latva-artisokka ei muuten ole mitään sukua maa-artisokalle, joka on täysin eri vihannes.

Latva-artisokka on peräisin Välimeren alueelta. Kreikkalaisen tarinan mukaan ylijumala Zeus ihastui kuolevaiseen naiseen nimeltä Cynara. Pitääkseen hänet lähellään Zeus ylensi hänet jumalattareksi ja vei hänet mukanaan Olympus-vuorelle. Tyttö alkoi kuitenkin tuntea koti-ikävää, ja livahti käymään kuolevaisten maassa. Koska tällainen käytös ei sopinut jumalattarelle, Zeus vihastui ja muutti hänet artisokaksi.

Kuva osoitteesta www.pachd.com.

Artisokan keittäminen
 
Artisokkaa ei syödä kokonaan. Suurin osa siitä on kovaa ja kuituista, ja vain lehtien tyvet ja sisimpänä lymyilevä pohja pehmenevät syömäkelpoiseksi keitettäessä. Ennen keittämistä taita varsi poikki ja katkaise latvan huippu veitsellä. Leikkaa saksilla lehtien kärjet pois. Hiero sitruunamehua kaikkiin leikattuihin pintoihin. Kuumenna vettä kiehuvaksi kattilassa, joka on riittävän iso artisokille. Lisää veteen vähän suolaa ja laita artisokat kiehuvaan veteen. Keitä niitä ilman kantta hiljalleen kiehuen n. 30-40 minuuttia.

Artisokan syöminen

Artisokat voi tarjota lämpimänä tai ne voi jäähdyttää kylmässä vedessä. Kylmänä syöminen on helpompaa, sillä artisokka syödään sormin. Lehdet irrotetaan yksi kerrallaan. Syötävä osa on pehmeää tahnaa aivan lehden tyvessä, noin puolen senttimetrin leveydellä. Tämä pää lehdestä kastetaan kastikkeeseen ja riivitään suuhun hampailla. Loppuosa lehdestä jätetään lautasen reunalle. Lautasen on parempi olla iso, sillä jätettä syntyy paljon. Kastikkeena voi olla kylmää majoneesia tai lämmintä hollandaisekastiketta, kumpikin mahdollisesti miedoilla yrteillä maustettuna. Kun kaikki lehdet on irrotettu, jäljelle jää pohja. Pohjan päällä on karvoja, joita ei missään tapauksessa kannata syödä. Ne leikataan tai revitään pois. Alta paljastuu viimeinen syötävä osa, artisokan sydän. Kuvia artisokan valmistamisesta ja syömisestä on osoitteessa http://simplyrecipes.com/recipes/how_to_cook_and_eat_an_artichoke/.

Onko se syömisen arvoista?

Korkealla kilohinnalla ja kovalla vaivalla saa pienen määrän ruman väristä syötävää, joka maistuu ihan tavalliselta vihannekselta. Kokeile ihmeessä, mutta minä en taida ostaa näitä enää uudelleen. Säilöttyjä artisokansydämiä olen kyllä käyttänyt ennenkin. Ne ovat ihan hyviä eivätkä vaadi purkin avaamista enempää vaivannäköä. Tuoreet artisokat eivät ehkä ole hintansa arvoisia.